Hymyillään kun tavataan :)

Metsolan helistinfrotee oli kangas, joka (niin kuin moni muukin) kuului kategoriaan PAKKO saada!!! Näin mielessäni heti kietaisumallisen liivimekon valkoisilla kanteilla, kunnes muutaman päivän päästä tajusin mistä sellainen mielikuva tuli. No sellainenhan jo oli ja ihan Metsolan omassa mallistossa. Joten ei muuta kuin ideoimaan jotain uutta.



Kun yhdistää kietaisumallisen liivimekon ja paidan, niin lopputulos tulee tässä

Ja koska valmista kaavaa ei ollut, oli se tehtävä itse.

Keltainen etuosa ei jatku tuota resoria pidemmälle, vaan on ommeltu myös siihen kiinni.

Tunikan kaveriksi ompelin legginsit samasta keltaisesta joustofroteesta kuin mekon etuosan ja hihatkin. Kangas on ostettu keväällä Michasilta. Jonkin verranhan tuo kaava kaipaa vielä hiontaa ja ensi kerralla muistan, ettei resoria kannata venyttää tuossa etuosassa, ainoastaan pääntiessä.

Tässä vaiheessa malli alkoi kyllästyä äidin poseerauspyyntöihin. Ulkona satava lumi oli kiinnostavampaa ja loppu kuvaus sujuikin tälläisissä merkeissä.